Aivot jäässä, kroppa jumissa, parisuhde koetuksella!
VAUVA-ARKI ON ihanaa!

Aattelin vihdoin riipaista blogitekstiä. En tiedä, onko tänään juuri paras päivä tekstin kirjoittamiselle, mutta teen sen silti. Tässä on nimittäin yli 10 viikkoa nukuttu muutaman tunnin pätkissä imetyksen vuoksi... Tilanne ei välttis muutu ihan heti, joten turhaan kai odotan "otollisempaa olotilaa".

Elokuun loppua mennään ja meidän ihana DONNA BEBIINA (synt. 14.6.2019) on jo kymmenen viikkoinen! Tuo pieni ihme tuli meitä tänne viisastuttamaan pitkän yrittämisen jälkeen.

(Te, jotka ootte seuraillut meidän tekemisiä jo kauan, oottekin tietoisia siitä, kuinka me 3,5 vuotta häntä yritettiin ja oltiin jo aloittamassa hedelmöityshoidot viime syksynä, mutta sitten raskauduin kuin ihmeen kaupalla luomusti!)

Tää äitiyden opettelu on ollut kyllä ihan työtä. Tavallaan sitä valmistautui kyllä odotusajan jo tähän hommaan, mutta silti tää on yllättänyt kaikessa ihanuudessaan ja vaativuudessaan. Sitä ei vaan kertakaikkiaan ennen tajua, ennenkuin on oma nyytti 24/7. Kaikki "harjoittelut" ystävien ja siskon ja kummin kaimojen vauvoilla on sellasta pikkupuuhastelua verrattuna omaan jälkeläiseen. Ollaan saatu kevyttä harjoitusta kyllä jo koiran kasvattamisessa, mutta aika simppeliä se on tähän verrattuna. Oonkin oppinut paljon uutta näiden viikkojen aikana.

Haastavin oppi mulle on ollut ajan käyttö! Kun vauva nukahtaa hetkeksi, niin

• pese hampaat
• keitä nopsaan kahvit ja NAUTI KAHVISTA!
• syö jotain
• tee pikku jumppa
• käy suihkussa
• föönaa tukka
• meikkaa (jos jaksat)
• vastaa sposteihin/muihin viesteihin
• tyhjennä tiskikone tai laita tiskit koneeseen
• laita pyykit koneeseen tai laita pyykit kuivumaan
• halaile ja pussaile Akia ja keskustele ja kuuntele, avioliitto on TÄRKEÄ!!

​​​​​​​Tee mitä ikinä tarviikaan tai haluat ja tee se ripsakasti, koska kohta VAUVA HERÄÄ!

Tässä muutamia oppeja 10 viikon ajalta:

1. Pienikin oma meno pitää suunnitella ja sopia, ovesta ei voi vaan lähteä (tää nyt oli tietty sanomattakin selvää, mutta kun se onkin todellisuutta, niin se yllättää).
2. Oma minä ja jaksaminen hukkuu helposti vauvan "pauloihin" ja tarpeisiin. Tajusin jossain vaiheessa, että hei, mun vauva voi hyvin esim tanssia mun kanssa, koska nautin siitä. Niinpä ollaan tanssittu kotosalla ja hän nauttii! Oon myös raivannut tilaa/anonut aviomieheltä aikoja viikosta mun treeneille, koska se on mun juttu ja haluan pysyä jotakuinkin kunnossa, että jaksan olla hyvä äiti ja puoliso.
3. Julkisella paikalla on ihan ok imettää! (Onnistuu myös bussipysäkillä kesken lenkin! ;))
4. Imettäessä pystyy hyvin hoitamaan työasioita koneella/puhelimella! ;)
5. On ihan ok kokea turhautumista siitä, että Aki voi mennä ja tulla vapaammin kuin minä. Se ON uuvuttavaa olla "tissittämässä" aamuin, illoin ja öisin.. niin ihanaa kuin se onkin. Siihen auttaa pieni oma hetki ja sen Aki mulle suo!
6. Minä olen hyvä äiti juuri sellaisena kuin olen. Omaan intuitioon ja tunteeseen vauvan kasvattamisessa kuuluu luottaa!
7. Aki on hyvä isä just sellaisena kuin hän on, itse asiassa varsinainen prinsessan hyssyttelijä ja tarinan kertoja. <3
8. Kaikki menetetyt yöunet imetyksen vuoksi on kuitattu sillä yhdellä pikkupalleron ihanalla hymyllä aamuisin!